Nonnii, kakkososaa pukkaa!

Nyt kun Linda oli vapaalla raskautensa vuoksi, ja Atte töissä, päivät kuluivat lähinnä lukemiseen, syömiseen ja siivoamiseen. Eihän sitä muutakaan voi, kun ei ole oikein rahaa millä voisi ostella viihdytystavaroita :D

Jääkaapilla pitikin ravata suunnilleen puolen tunnin välein, sillä lapsi tuntui vievän kaiken ravinnon itselleen.

"Kyllähän minun täytyy lähteä tästä kaupungille. Minun on pakko saada uusia vaatteita!", Linda tuumasi ja päätti soittaa taksin. Huomatkaa, että hän vaihtoi sen jumppa-asun raskausvaatteisiin, sillä onhan tuo nyt sentään nätimpi kuin se vanha ja ruma asu. :'D

"Nyt jo laskuja? Eikä Attekaan ole asunut täällä kuin pari päivää! Kamalaa rahastusta!", Linda vinkaisi, mutta maksoi kuin maksoikin laskun vielä ennen lähtöä.

Kaupungilla (Siniperässä) Linda päätti ostaakin vähän enemmän vaatteita, kuin pelkästään itselleen. Jälkipolvillekin. "Eihän täälläkään voi kovin usein ravata, joten nyt on parempi ostaa enemmän. Kyllä ne rahat riittävät", hän ajatteli ja marssi kassalle. No, ihan huima summa sinne menikin...

Samaisessa kaupassa Linda tutustui muummuassa tähän naiseen, jonka nimeä en nyt muista. Hauskaa näytti olevan, ja ystäväthän heistä tuli.

Yhtäkkiä Lindalle iski kuitenkin kauhea väsymys ja nälkä.
 "NYT NOPIASTI HAETTE MUT TÄÄLTÄ! Jooko?", hän lähes räyhäsi taksikuskille (tai mille nyt ikinä soitetaankaan)

Sitten kun hän pääsi kotiin, heti ensiksi piti pukea uudet vaatteet ylle. Vaikka mahaa kurni ja seisaalleen meinasi nukahtaa, niin uudet vaatteet piti kokeilla. (ja ihailla tätä aurinkoista päivää)

Ja vielä piti siivota Aten jättämiä astioita, ja vieläpä lattialta, koska meinasi kompastua niihin "Miksi minun tällä huonolla selälläni täytyy nämä vielä siivota?", Linda kirosi.

Kun hän vihdoin pääsi syömään, hän oli niin umpipoikkiväsynyt, ettei hän millään pysynyt hereillä ruokapöydässä(kään). Hus, sänkyyn siitä!

Juuri kun Linda oli turvallisesti päässyt nukkumaan sänkyyn, Atte astui työautostaan ylennyksen kera! Hän yleni siis ensihoitajaksi.

Atte toi mukanaan töistä myös työtoverinsa, joka keräsi perhosia koristeeksi.
"Öh.. Me emme kyllä nyt juuri tarvitse tällaisia hienouksia, kiitos vain", Atte sanoi.
"Hmph, ette te kyllä osaa arvostaa apua! Tämä teidän pikku kotinne on muuten niin ankea, niin ajattelin laittavani tänne edes jotain hohtoa! Mutta ei sitten!", työtoveri rääkäisi.

Atte ei halunnut kuitenkaan pitää perhosia vankeudessa, vaan päästi ne vapaiksi.
"Noniin, menkäähän nyt! Tuitui!", ukko leperteli. Tämän jälkeen se työtoveri söi (kostoksi?) Atelta keskenjääneen juustoleivän ja häipyi tiehensä. Noh, Atte päätti mennä pitkän työpäivän päätteeksi nukkumaan. Mutta eipä hän kauaa ehtinyt nukkua kun..

..hän heräsi Lindan tuskaiseen kirkumiseen. (MITÄ? pyöristyikö maha jo toisen kerran? Tais mennä multa sitten ohi :o)
"AATTEEE! Herää, pönttö! Auta minua! Kuolen! KUOLEN!"

Mutta eihän tämä tuore äiti minnekkään kuollut, päinvastoin. Tästä tulikin sitten kolmen hengen onnellinen perhe. Kolmanneksi jäseneksi pääsi suloinen poikavauva, joka ristittiin...

Kerronko? No okei, Turkka on tämän nuoren herran nimi :D

Siinä soli se, otan kommentteja vastaan, oli ne sitten mätiä tomaatteja tai ruusuja. Tästä osasta tuli varsin lyhyt, mutta olkoonpa sitten vaikka miniosa :)